Lintukoto

Tämä postaus aloittaa sarjan, jossa kerron keräilystä – oli se sitten tietoista ja suunnitelmallista tai enemmän vanhingossa, alitajuisesti toteutettua. Meidän kotona käyneet osaavat varmaan arvata mistä aloitan. Ei, en tarkoita rojua ylipäänsä. Puhun tällä kertaa linnuista.

DSC01231

En varsinaisesti tiedä, mikä linnuissa minua viehättää. Eläviin lintuihin en kiinnitä juuri mitään huomiota. Siitä huolimatta olen sirotellut kotiin lintufiguureja sinne tänne, ja linnut koristavat myös alkovin päätyseinän tapettia. (Saattaapa niitä olla pari myös ihoon nakutettuna.)

DSC01238

Ehkä viehätys on lintujen siipien kauniissa väreissä tai lintujen lentokyvyssä, joka luontevasti symboloi vapautta. Vanhoissa merimiestatuoinneissa pikkulinnut ovat yleinen näky. Merenkävijöille taivaalla lentäneet linnut osoittivat, että maata oli lähellä.

DSC01254

Keräily on kivaa, mutta jossakin menee raja hyvän kokoelman ja hullun lintutädin välillä. Minun osaltani se raja saattaa olla jo hyvin lähellä, niinpä lintuhankinnat ovat nyt tarkkailun alla. Yhden lintuhankinnan olen itselleni vielä mahdollistanut: haluan kuumeisesti täytetyn linnun! Kun se vuosien etsintä päättyy, olen lisänimeni ansainnut.

 DSC01246