Kolme kovinta /8 – Rakkautta&Anarkiaa 2014

Hengissä ollaan blogitauosta huolimatta! Syyskuu on mennyt vauhdikkaasti ja arkitohelluksen lisäksi vahvasti elokuvien äärellä. Rakkautta&Anarkiaa -elokuvafestivaali on Kirjamessujen lisäksi keskeisimpiä syitä, miksi pidän niin paljon syksyisestä Helsingistä.

IMG_2609

Koska elokuvat ovat olleet keskeisenä mielessä ja verkkokalvolla, on tämänkertainen Kolme kovinta -listaus omistetty Rakkautta&Anarkiaa -tarjonnalle. Tässä kolme elokuvaa, jotka jäivät tämän vuoden elokuvafestareilta eniten mieleen.

1. Hotell

Ruotsalainen elokuva kertoo keskiluokkaisesta naisesta, joka suuren elämäntrauman johdosta osallistuu ryhmäterapiaan ja päätyy neljän muun ryhmäläisen kanssa pakenemaan todellisuutta hotellihuoneisiin. Juoni kuulostaa vähän hassulta, mutta elokuva on todella verevä ja hienosti toteutettu. Vahvaa pääroolia näyttelee loistava Alicia Vikander, joka nousi kansainväliseen tietoisuuteen vuoden 2012 suurelokuvan Anna Kareninan Kittynä.  Kitty-roolissa Alicia oli suloinen, mutta Hotell-elokuvan jälkeen liityin välittömästi Vikanderin fanikuntaan.

2. Tracks

Tositapahtumiin perustuva tarina nuoresta naisesta, joka vaeltaa yksin koiransa ja neljän kamelin kanssa yli 3000 km läpi Australian aavikon. Visuaalisesti todella kaunis elokuva, erinomainen pääroolin näyttelijä Mia Wasikowska ja aina yhtä ihana, Girls-sarjan Adam, omalta nimeltään Adam Driver.

3. The Skeleton Twins

Kaksi entistä Saturday Night Live-koomikkoa näyttelevät elokuvassa, joka alkaa epäonnistuneesta itsemurhayrityksestä. Lopputulos voisi olla korni, mutta elokuva on kuitenkin alusta lähtien todella viihdyttävä ja antoisa. Kristen Wiig oli syy, että valitsin elokuvan, eikä hän tälläkään kertaa tuottanut pettymystä. Kristen, ollaanko kavereita?

Kolme kovinta /7

Viime viikkoina täällä blogin puolella on nähty pääasiassa lankarullia ja puikkoja. Väliin vähän muutakin Kolme kovinta -listauksen muodossa. Tässä muutama lähipäivien suosikkijuttu:

1. Marjakausi
Viikonlopulla täytimme pakastimen mansikoilla ja mustikoilla. Kun metsässä seisoo kumisaappaissaan täyden mustikkasankon vieressä, iho uurastuksesta nihkeänä ja sormet ja suu mustikoista sinisenä, tuntuu hetki erityisen maagiselta. Samalla marjakausi muistuttaa kuitenkin siitä, että kesä on pian ohi.

marjat2014

Pakasterasioita täyttäessä tulee ensimmäistä kertaa mietittyä syksyä ja vielä kaukana siintävää talvea. Kun perkaus- ja pakastusurakka on ohi, voi taas palata itsepetokseen ikuisesta kesästä.

mansikat

2. Pekonilla, limella ja chilillä kuorrutettu lohi
Yksi tämän juhannuksen nyyttäritarjoiluista oli kavereidemme tekemä lohi, joka oli taivaallisen hyvää ja sinkosi suoraan lohisuosikikseni. Resepti löytyy täältä, kokkimme oli lisännyt kuorrutteeseen myös seesaminsiemeniä. Pääsimme itse kokeilemaan reseptiä pari päivää sitten, nam! Suosittelen!

lohi2

3. Rikoksia kesäiltoihin
Rikossarjat sopivat joka vuodenaikaan, niin myös kesän sadepäiviin ja myöhäisiin iltoihin. Viime aikoina iltoja on vietetty katsomalla mm. brittiläistä rikossarjaa Broadchurch (Netflix) sekä ruotsalaista Liza Marklundin dekkareihin perustuvat Annika Bengtzon-elokuvasarjaa (Netflix USA, käyttö mahdollista Media Hint:in kautta).

Lisäksi suosittelen hieman poliittisempaa brittiläistä uutuussarjaa The Honourable woman, jossa on erittäin tiivis tunnelma ja pääroolissa aina yhtä erinomainen Maggie Gyllenhaal. Se löytyy HBO Nordicilta.

 

Olisipa aina sunnuntai

Näin alkuviikon kiireiden keskellä on lohdullista ajatella hetki sunnuntaitunnelmia. Sunnuntaisin ihminen pääsee viikonpäivistä parhaiten lapsuuden rytmiin. Päivälle on vähiten odotuksia ja ohjelmaa, ja kelloa ei katsota. Elokuvien, tv-sarjojen, kirjansivujen, kokkailun ja askartelujen välissä voi ottaa tirsat ja päälle puetaan jotain, mikä ei kiristä. Sunnuntaisin ei muuteta maailmaa.

Elokuvista sunnuntaipäiville sopivat parhaiten ns. hyvän-mielen-elokuvat. Päivän draama-annokseksi riittää tieto lähestyvästä maanantaista (…ja toisinaan myös hutera olotila edellisen päivän juhlien jäljiltä). Hyvän-mielen-elokuvalla en tarkoita mitään Lassie palaa kotiin -meininkiä. Siihen riittää, että leffassa kuolee mahdollisimman vähän eläimiä ja lapsia, siinä on hyvä musiikki ja elokuva ei jää vaivaamaan mieltä.

Tässä pari vinkkiä sunnuntaileffa-kategoriaan! Molemmat ovat myös lisäyksiä vuoden 2013 hyvin leffojen listaan, vaikkakin toinen niistä saapui Suomen elokuvateattereihin vasta viime viikolla.

– Walter Mittyn ihmeellinen elämä (2013): elokuvassa päähenkilö (roolissa Ben Stiller) seikkailee ensin päiväunissaan ja lopulta elokuva-oikeasti. Taustalla kaino rakkaustarina. Kuulostaa hieman kornilta, mutta suosittelen lämpimästi! Yllättävä juoni ja erinomaiset musiikit, joista esimerkkinä alla oleva Jose Gonzalezin Stay Alive.


Her (2013): ainutlaatuinen tulevaisuuteen sijoittuva tarina miehestä, joka rakastuu tietokoneen käyttöjärjestelmään. Ohjaajana Spike Jonze, päärooleissa Joakim Phoenix, Amy Adams ja Scarlett Johansson (jälkimmäinen ääniroolissa) ja taustalla hyvin harkittu ja soljuva musiikki. Ei siis ihme, että leffalle on ehdolla viidessa Oscar-kategoriassa.

Edellä mainitut leffat sopivat mainiosti myös arkipäiviin. Mikäs parempi maanantai-illan pelastus kuin huijattu sunnuntaifiilis.

Ps: Linkit on leffojan trailereihin, mutta suosittelen niiden katsomisessa varovaisuutta (esim. yhden-minuutin-raja on hyvä!), ellet halua juonipaljastuksia.

Elokuvavuosi 2013

kuva (2)

Jos minulla on arkipäivänä vapaata töistä, suuntaan lähes poikkeuksetta puolenpäivän leffanäytökseen. Sellaisina päivinä katson mieluiten kauhua – puoleksi piilossa takin alla ja jalat salaa viereisellä istuimella. Myös hömppäleffat sopivat noihin hetkeen, vähän nolo romanttinen komedia piristää päivää melkein yhtä hyvin kuin hyytävä kauhu. Ristiriitaista? Ei yhtään.

Näin Golden Globen jälkeen ja Oscareita odotellessa on mukava palata vielä hetkeksi vuoden 2013 sykähdyttävimpiin elokuvakokemuksiin. Tässä minun Top 5 -listani*:

1. The Conjuring: paras kauhuleffa pitkään aikaan! Vanha manattu talo, 70-luku, ”pohjautuu tosi tapahtumiin” – täydellinen resepti! Salista pois kävellessäni ihan harmitti, että näin jo leffan, enkä voinut kokea sitä enää ensimmäistä kertaa.

2. World War Z: aivan HYKERRYTTÄVÄN hieno ja jännä zombieleffa!! Joskin olen tässä asiassa jäävi sanomaan, vouhotan lähes poikkeuksetta kaikesta zombieaiheisesta. WW Z-elokuvan aikana piilouduin monta kertaa käsien taakse ja taisin jopa päästää yhden tahattoman kiljahduksen. Säikähdin sitä itsekin.

3. Great Gatsby: mahtava puvustus ja ne vuosisadan bileet, kumpa olisin saanut olla mukana!

4. Päivien kuohu (L’ecume des jours): Rakkautta&Anarkiaa-festareiden mieleenpainuvin elokuva. Tarina oli toteutettu loistavasti!

5. Rakkautta ennen keskiyötä (Before Midnight): eihän tätä voinut jättää joukosta, jatkoa elokuville Rakkautta ennen aamua ja Rakkautta ennen auringonlaskua. Dialogi oli erittäin toimivaa ja piti tiukasti otteessaan, vaikka elokuvassa ei tapahtunut paljoakaan. Julie Delphy sydän sydän.

Ja muutama maininta vuonna 2013 viihdyttäneistä hömppäelokuvista:
Oli aikakin (About Time): hauska tarina, aikamatkailu toimii aina, hieno lopetus.
The Way Way Back: mainiot näyttelijät, Maya Rudolf on viime aikoina ollut hyvän komedian tae.
Austenland: todella hard core-hömppää, mutta viihdyttävää. R&A-näytöksessä täysi sali repesi toistuvasti raikuvaan nauruun.

* Pidätän oikeuden mielipiteiden muuttamiseen. Muutama kehuttu vuoden 2013 elokuva on vielä näkemättä.

(Jutun kuva ei liity mitenkään aiheeseen. Se on kotikadultani.)