Elämäni ensimmäinen mekko

Kuulun niihin ihmisiin, jotka saavat pienen paniikkikohtauksen joka kerta, kun joku käskee katsomaan kameraan. Samaisesta syystä en liiemmin viljele omakuvia blogin puolella. Joskus DIY-tekele kuitenkin vaatii ihmismuotoja alleen ja blurrattu pää tuo liiaksi mieleen Alibi-lehden.

Tänään oli tuollainen hetki, sillä esittelyssä on naiset ja herrat, MEKKO! Elämäni ensimmäinen ihan itse alusta loppuun asti ompelemani mekko.

_124

Ohje mekkoon on Kirsi Etulan ja Sunna Valkeapää-Ikolan kirjasta Mekkotehdas aikuisille, jota on ehditty käsitellä jo monissa kässäblogeissa. Kuten moni muu, myös minä ihastuin Inger-mekkoon. Oma versioni on tosin jo aika kaukana ohjeen Ingeristä. Pidensin yläosaa ja hihoja, lyhensin alaosaa, vähensin rypytyksiä, lisäsin muotolaskokset rintojen alapuolelle ja lisäsin taskut sekä vuoren hameosaan.

_128

Hommaan meni yksi ilta aamuyhteen asti, noin satatuhatta tuhoutunutta aivosolua ja yksi hermopainetta tasaava Gin tonic. GT:n lisäksi mekon valmistumisesta voin kiittää ompelu-tukihenkilöäni, armasta isosiskoani, joka vastasi paniikkiviesteihin pitkäjänteisesti keskellä opettajien keväistä karonkkaa. Piirsipä jopa helmamuodon ja kauluksen alavaran mihin lie käsipaperiin ja lähetti kuvana selostusten kera, kun epätoivoinen ensikertalainen oli nakkaamassa kangasläjää energiajätteisiin. Ehkä seuraava ompeluprojekti on vähemmän dramaattinen.

blogiin mekko lähi

Aivan oikea mekko siitä tuli ja ihmisten ilmoillakin on päällä pidetty. Pienet kaavatraumat jäi jäljelle, mutta tarkoitus on selättää ne lähipäivinä haasteella nimeltä HAME. Tukihenkilölle ennakkovaroitus.

Advertisements

13 kommenttia artikkeliin ”Elämäni ensimmäinen mekko

      • Oon aina toisinaan palannut tälle sivulle ja haaveillut tästä projektista ja sen aloittamisesta. Löysin viime viikolla tuon Mekkotehdas-kirjan Suomalaisen alesta ja alkoi ihan kutkuttaa 🙂 Nyt kun saa muuttopuuhat ja rempat alta niin pääsee vihdoin tämän haaveen kimppuun!

    • Ompelutilasta haaveilen itsekin. Keittiön pöydälle levittäytyminen ja jälkien siivoaminen on joka kertainen ruljanni, joka verottaa paljon ompeluvimmaa. Kumpa olisi vakipaikka ompelukoneelle ja saumurille ja iso pöytä, jossa leikata kankaita!

  1. WUT?! Täällä on tämmöinen ihan mahtava blogi, ja minä en oo tiennyt siitä mitään. Onneksi asia on nyt korjattu. Upea modaus Ingeristä. Mäkin olen tehnyt tokaan Ingeriini muotolaskokset rintojen alle, jotta tuli istuvampi mekko. Ja päätin, että jos vielä ompelen kolmannen, niin teen siihen ehdottomasti taskut.

    • Kiitos Neulisti kauniista sanoista! Totta puhuen olen edelleen yllättynyt, että Inger-kokeilustani tuli ylipäänsä ihan kokonainen, mekonkaltainen lopputulos, sen luokan sähläämistä ja amatöörisekoilua sen tekeminen oli. Ja mitä pieneen blogiini tulee, se jäi kesälomamenojen keskellä pahasti jalkoihin, mutta korjaan tilanteen mitä pikimmin! Sillä syksy ja käsissä syyhy uuden luomiseen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s