Ja ripaus hiilenharmaata

Langoissa pidän eniten elävistä väreistä: tweedistä, meleerauksista ja käsinvärjäyksen tuomasta epätasaisuudesta. Kun lanka on mielenkiintoinen, voi neulepinta olla selkeä ja koruton. Villitys näkyy selvästi meneillään olevissa neuletöissä, kuten tässä lähipäivinä valmistuvassa villatakissa.

Villatakki
Eläväisten värien lisäksi olen vastikään innostunut kokeilemaan kahden langan neulontaa. Jos värit itsessään ovat tylsiä, on hauska huomata, miltä pinta näyttää kun värejä yhdistää samaan silmukkaan. Ensimmäinen kokeiluni oli kaulurin liukuvärjäyskohdissa. Toinen kokeilu valmistui viime viikolla: pipo! Sen ohjeen löysin ihanan ja aina yhtä inspiroivan Jonnan Viimeinen silmukka -blogista. Käytin pipoon kotoa löytämiäni lankoja: luumunväristä alpakkaa ja hiilenharmaata silkkimohairia. Ei mikään hassumpi yhdistelmä! Värileikin lisäksi pipossa riemastutti tupsun tekeminen. Edellisen taisin väkertää ala-asteella!

Pipo

Alpakka loppui juuri tupsun kohdalla, mutta unelmanpehmeää Isagerin silkkimohairia jäi minulle vielä kerän verran. Nähtäväksi jää, mitä siitä vielä kehkeytyy.

Mohair

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Ja ripaus hiilenharmaata

    • Oi kiitos!! Kaikki Isagerin langat on aika ihania, vähän jo himottaisi mennä Helsingin kädentaitomessuille Kerä-lankakaupan pisteelle niitä hypistelemään. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s