Kolme kovinta /2

On jälleen luvassa Kolme kovinta -listaus, eli toisin sanoen postaus aiheella ”mistä olen vouhottanut viime päivinä”. Viime viikolla innostuin seuraavista jutuista:

1. Hiivaton ja jauhoton siemenleipä.
Törmäsin ohjeeseen Sara Karlssonin Sara K -blogissa, otin sen välittömästi testaukseen ja tykkäsin tosi paljon! Aineet vaan sekaisin (ei murskaksi) ja taikina mielellään muutamaksi tunniksi jääkaappiin turpoamaan. Valmis leipä on herkullisen tuhtia tavaraa ja sopii meidän miniperheelle, jolle ei sovi tavallinen hiivaleipä eikä edes gluteenittomista jauhoista tehdyt leivät.

DSC01459

DSC01464

2. Lauantai-illan suuruudenhulluus.
Toiset pelaavat nettipokeria ennen nukkumaanmenoa, viime lauantaina minä riehaannuin viinilasillisen jälkeen ostamaan Ravelrystä liian vaikeita neuleohjeita. Ja vielä englanninkielisinä! Vaarallista, askartelunörtti-tyyliin. Saa nähdä pääsevätkö koskaan kokeiluun.

DSC01456

DSC01452

3. Hyvän teen kahvilat.
En ole yleensä mikään kahviloissa luuhaaja, mutta viime aikoina olen lämmennyt kyseiseen ajanviettotapaan. Kahvilassa on mukava pistäytyä tekemään töitä etäpäivänä tai istahtaa möllöttämään vaikka kesken keskustaan suunnatun asiointireissun. Ehtona on, että kahvilassa on hyvä teevalikoima ja tarpeeksi isot kupit, parhaassa tapauksessa minipannut. Myös viihtyisä sisustus ja ilmapiiri ovat plussaa, eli liian viileää ja trendikästä. Ehdot ovat täyttyneet mm. Cafe Kawassa ja The Ounche-kaupan pienessä teehuoneessa.

IMG_2604

DSC01366

Penaali kangaspainatuksella

Kerroin teille pari viikkoa sitten suunnitelmistani piipahtaa neulojakavereideni kanssa Kaupunkiverstaalla. Keikka oli hauska ja tuottelias! Tänään kerron teille pari sanaa itse Kaupunkiverstaasta ja esittelen ensimmäisen siellä aloitetun kyhäelmän, jonka sain tänään ommeltua kasaan.

Kaupunkiverstas on Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste, joka sijaitsee Cafe Lasipalatsin yläkerrassa. Kaupunkiverstaalle voit mennä mm. tekemään töitä sekä järjestämään kokouksia ja tapahtumia, mutta tällä kertaa meillä ei ollut työt ja spektaakkelit mielessä. Halusimme tutustua Kaupunkiverstaan värkkäysnurkkaan, jossa pääsee leikkimään mm. 3d-tulostimella, vinyylileikkurilla ja saumurilla. Itse odotin nimenomaan vinyylileikkurin testaamista. Suunnitelmissa oli leikata tekstejä kangaspainatuksia varten.

DSC01214

Vinyylileikkuri oli vinha laite, kerrassaan! Sillä leikattavien tekstien teossa hitain vaihe oli fonttien valinta. Kun tekstit olivat valmiit ja peilikuvaksi käännetty, oli aika pistää leikkuri töihin. Leikkasin tällä kertaa siskoni tyttärien nimet. Tekstit painoin kankaisiin, joista suunnittelin ompelevani molemmilla tytöille lahjat. Vuoden täti, vai kuinka? Noh, aika kaukana siitä vielä ollaan.

DSC01220

Tänään sain vihdoin tehtyä toisen lahjoista valmiiksi: Alisa-Orvokki-nimellä varustetun penaalin! Penaalin tein helpolla ohjeella, joka löytyy täältä. Päällyskangas on Marimekkoa ja vuorikankaaksi valitsin viime sunnuntain Samuji Sample Salesta ostamani tummansinisen kukkakankaan. Käytännössä penaalin ompelussa on vain muutama vaihe: päällyskankaan ompelu vetoketjuun, sama vuorikankaan kanssa, penaalin kääntäminen nurinpäin, päätyjen ompelu ja kulmien leikkaaminen auki.

DSC01435

Kun kulmat on leikattu, ne avataan ja ommellaan kiinni viistoittain. Ja simsala pim, penaali on valmis! Helppoa kuin mikä! Jopa minun kaltainen, valmisteluihin kykenemätön, puolen millin pinnalla varustettu ompelukone-apukoululainen pystyi siihen.

DSC01438

Tekstit sijoitin penaalin pohjaan, sillä arvelin, että penaalin kyljessä oleva nimi saattaisi käydä kohta noloksi 9-vuotiaan esiteinin näkökulmasta.

DSC01440

Itse tykästyin penaalissa erityisesti sen vuoreen. Seuraavan kerran kun innostun tekemään penaalin tai jonkun muun pussukan, voisi se olla käännettävä versio.

DSC01443

Yhteistyö ompelukoneen kanssa sujui tällä kertaa yllättävän hyvin. Tyyntä ennen myrskyä? Penaali-projektin lisäksi pöydällä olisi vielä kasa muokattavia vaatteita sekä Samuji Sample Salesta ostamani kankaat college-paitaa varten.  Ehkä parasta on kuitenkin olla uhmaamatta onneaan ja jättää ompelukone rauhaan tältä päivältä. Vielä nyt kun ollaan kavereita.

Askarteluvälineiden Top 3

Aktiivisen harrastetoiminnan suurin vastavoima ovat ylityöt. Kuten nyt, kiireen uhrina on ensimmäisenä joogatunnit, sitten DIY-leikit. Siihen asti, kun en pääse esittelemään uusia kyhäilyjäni, päätin kuitenkin tapailla aihetta myös muulta kantilta. Naiset ja herrat, tänään esittelen teille rakkaimmat askarteluvälineeni!

Onko kyse neulomisesta, puutöistä tai vaikka vesivärimaalausta, käytän niistä usein yhteistä käsitettä Askartelu. Se kuulostaa mukavan touhukkaalta ja kokeelliselta, ei niin vakavalta luomisprosessilta tai suoritukselta. Askartelupuuskassa tartun yleensä ensimmäisenä seuraaviin välineisiin:

1. Puikot ja koukut. Tämä ei lienee tullut suurenakaan yllätyksenä. Neulomisessa ja virkkauksessa mahdollisuudet ovat lähes loputtomat ja mikä parasta, puikoilla ja koukuilla pääsee käsittelemään LANKOJA. Rakastan lankoja.

DSC01404

2. Tarrakirjoitin. Ostin oman naksuttimeni vasta viime syksynä, vaikka ehdin unelmoida siitä lapsuudesta asti. Laite on halvinta mallia, mutta juuri sellainen kuin halusin. Kirjoitusjälki on sopivan epätäydellistä, ja se huumaava kirjoitusääni! Kirjoitin vaatii paljon itsekuria, itse kirjoitetut etiketit ja muut tekstit kun ovat parhaimpia nimenomaan harkitusti käytettyinä. Eli EI joka purkissa, kirjassa ja hyllynreunalla. Valitettavasti.

DSC01384

DSC01377

DSC01382

3. Niittipyssy. Yhtä ihana vekotin kuin tarrakirjoitin! Käytän niittipyssyä pikaverhoilussa, mutta mahdollisuuksia olisi varmasti myös muuhun. Ideoita?

DSC01395

DSC01405

Lisäksi on koko joukko askarteluvälineitä, joita haluaisin oppia rakastamaan, mm.:

– Ompelukone ja saumuri. Suhteemme on edelleen varsin häilyvä ja ongelmallinen.

– Liimapyssy. Tämä taitaa olla superaskartelija Anu Harkin luottolelu. Kaapistani löytyy liimapyssy, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi. Mitähän sitä keksisi liimata?

– Maalipensseli. Olen maalaamisen suhteen kuulemma liian suurpiirteinen ja tottahan se on. Mutta haluaisin olla parempi. Olisi ihana talsia hetken mielijohteesta maalikauppaan ja pistää sudilla tuulemaan. Seinämaalauksessa ihailen Weekdaycarnival-blogin uskaliaita kokeiluja.

Kolme kovinta /1

Tässä kolme suosikkijuttua viime viikolta:

1. Inkiväärikarkit – sopivan sitkeitä ja ärhäkäitä. Ovat yhtä koukuttavia kuin suolaiset salmiakit. Kuvan rasia ostettu Ruohonjuuresta.

DSC01334

2. Idättäminen yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Sinimailasen siemeniin olen koskenut viimeksi kirkasotsaisena lukiolaisena, ennen itukohua (yhtä niistä). Sittemmin maailman on muuttunut ja otsakin sameutunut, mutta idut ovat edelleen yhtä hyviä.

DSC01346

DSC01354

3. Isosisko, jonka kanssa voi tehdä laukkuvaihtareita. Auttaa akuuttiin vaihtelunhaluun. Lompakko ja luonto kiittävät!

DSC01360

Ensimmäinen värjäysprojekti päätökseen

DSC01318

Eilen värjäämäni kalalanka pääsi tänään käyttöön! Aloittelijana värjäsin kainosti (=skeptisesti) vain pienen määrän lankaa, mikä tuotti hieman haastetta virkkaustyötä ajatellen. Niinpä päädyin helppoon ratkaisuun: kännykän suojapussiin. Pussi tuli työpuhelimelleni.

DSC01327

Itse värjätyn langan virkkaamisessa oli jotain erityistä. Oli hauska nähdä, mitä kuvioita värivaihtelut saivat aikaan. Lopputuloksesta tuli ihan hauska, kova kalalanka sopi oikein hyvin käyttötarkoitukseen. Lankaa työstäessä mielessä kuhisi erilaisia värjäystapoja ja värivaihtoehtoja. Kokeilu ei varmasti jää tähän. Seuraavaksi suunnitelmissa on kokeilla langanvärjäystä KoolAid-juomajauheella!

Nähtäväksi jää, toteutuuko porttiteoria langanvärjäyksessä? Kohta kyykin metsässä jäkäliä ja sipulinkuoria keitellen? Sen jälkeen maaninen silkkivärjäyskausi? Mummona batiikkia päästä varpaisiin? En lupaa mitään.

Siniset sormet

DSC01299

Tänään töistä päästyäni tartuin askarteluhyllyssä lojuneeseen Dylon-kangasväriin ja rullaan valkoista kalalankaa. NYT VÄRJÄTÄÄN! Idean kokeiluuni sain Pinterestin kautta: yhden rullan värjääminen soppakulhossa, ei voi olla vaikeaa! Ohjeet luin tuttuun tapaani huonosti, inspiraation iskiessä semmoiseen ei ole aikaa.

DSC01306

Kerin isosta kalalankarullasta pienemmän rullan ja viritin sen kulhon päälle paksulla sukkapuikolla. Dylon-värin liotin lämpöiseen veteen, mukaan heitin summamutikassa suolaa. Kääntelin rullaa useaan otteeseen aikana, jotta väriä tulisi kaikkialle. En kuitenkaan upottanut rullaa väriin, sillä tavoitteena oli epätasainen tulos.

No miten kävi? Epätasaisuus ainakin toteutui, ehkä hieman liiankin hyvin. Tiukkasäikeinen kalalanka ei suostunut imemään väriä itseensä paljoakaan. Lopputulos näyttää siltä, kuin vyyhti lankaa olisi virunut viikon auton jalkatilassa. Auton, joka on sijoitettu mystiseen maahan, jossa kenkien mukana tulee sinistä kuraa. No joo, hieman kaukaa haettua. Oli miten oli, sottaiseltahan tuo näyttää.

DSC01313

Jokin lopputuloksessa kuitenkin kiehtoo. Tässä vaiheessa en osaa yhtään sanoa, miltä väri näyttää virkatussa pinnassa. Se selviää huomenna!

Tallinna & Karnaluks

IMG_2570

Heräsin viime lauantaina poikkeuksellisesti jo klo 7.00, silmät ristissä ja tukka pystyssä. Puoli tuntia myöhemmin istuin ratikassa kolmen muun yhtä pölmistyneen reissaajan kanssa, suunta oli  kohti Länsisatamaa ja Suomenlahden poikki Tallinnaa. Oli aika Viiniä&villasukkia Goes Karnaluks -ekskursion!

Ai mikä Karnaluks? Paikka on tuttu käsityöharrastajien keskuudessa, voisipa sitä sanoa jopa yhdenlaiseksi ”pyhiinvaelluskohteeksi”. Kysymys ei ole erityisen lumoavasta turistinähtävyydestä, vaan todella kattavasta ja edullisesta käsityötukusta. Siellä saa yllättävän helposti tuhlattua 2-3h ja kaikki käteiset rahansa (maksukortit eivät käy), tulipa rahaa lainattua vähän myös kaverilta. Se huvittava, pyörremyrskyn lailla iskevä inspiraation aalto kaikenlaiseen neulomiseen, virkkaamiseen, värjäämiseen ja ristipisto-tilkkutyö-koru-koristenauha-mitälie-pitsinnypläyshullutukseen. Petollista, mutta ah niin antoisaa!

DSC01259
Karnaluksen jälkeen matkaseurueemme tallusti läpi Tallinnan keskustan Kohvik Sesoon -ravintolaan syömään. Suosittelen kovasti! Ravintola oli sopivan rento hallimainen tila, ruoat herkulliset ja hinnat erinomaiset. Pöytä kannattaa varata etukäteen, sillä paikka näytti olevan erittäin suosittu.

Päivä Tallinnassa oli todella mukava, paluumatkalla mietimme jo uutta reissua alkukesälle. Mistä tunnistaa Karnaluks-matkailijan Tallinnan laivalta? Siitä, että puikot heiluvat laivan anniskelualueellakin. Kuvassa jaetaan tietoa ja tukea, aiheena: miten opit lukemaan raglan-villatakin kryptisiä ohjeita?

DSC01273

Karnaluksista mukaani lähti mm. täydennyksiä puikko- ja koukkukokoelmiin. Valikoimat ovat erinomaiset ja hinnat ovat useimmiten puolet (tai vähemmän) Suomen hinnoista.

DSC01290

Myös lankoja lähti mukaan, aikaisemmin julistamastani lankalakosta huolimatta. Karnaluks kun oli mukana lakon ehdoissa ainoana poikkeustapauksena (=itsepetos on petoksista paras). Ostin villalankoja eri väreissä, ne käytän tämän kevään kirjoneuletöissä.

DSC01279

Neuletarvikkeiden lisäksi ostin vetoketjuja ja nauhoja tuleviin ompelukoneenkesytys-harjoituksiini. Joskin niiden harjoitusten käynnistymisessä voi viedä aikaa. Mikähän siinä on, että ompelukoneen nosto pöydälle tuntuu niin ylitsepääsemättömän työläältä projektilta? Ehkä huomenna…

DSC01286

Keltaiset pallonauhat on tarkoitus käyttää sohvatyynyjen reunoihin. Karnaluksin ahtaat ja loputtoman pitkät koristenauhahyllykäytävät vaativat paljon itsekuria. Ehkä kaupan Vain käteisellä -rajaus onkin tehty hillitsemään sekoilevia ja villiintyneitä käsityöturisteja? Kiitos siitä.

DSC01294