Taas se neuloo niitä

Jos tämän vuoden lankaprojektini kertovat jotain minusta, olen niiden perusteella neuloja-tyyppiä Jämähtäjä. Kun löydän kivan ohjeen, tartun siihen uudemmankin kerran. Ja ehkä vielä kerran. No jos vielä yksi…

Kaikki alkoi viime keväänä Louise-villatakista. Neuloin ensin punaisen ja heti perään sinisen.

Sininen Loiuse3

Sitten tuli Jonna Hietalan Kerällä-kirjan Peruspaita jokaiselle ja jotain tapahtui aivoissani. Minusta tuli peruspaita-tehtailija. Ensin syntyi beige peruspaita pellavasekoitelangasta. Sitten muuntelin peruspaidasta keltaisen tweed-villatakin. Ja tänään esittelen teille vielä kaksi tekemääni peruspaitaa: punaisen ja sinisen. Eikä tämä ole edes vitsi.

_145

_144

Punainen tweed-peruspaita on tehty Lang Yarnsin Donegal Merino -langasta, jota hamstrasin alkukesästä Eiran lankojen -50% päiviltä. Lopputulos on hyvä neulepaita, joka on ehtinyt päälle jo monta kertaa.

_146 copy

Ja kröhm, peruspaita numero neljä. Tämän kohdalla minulla on jo huono selitys tarjota. Vuosi sitten tekemäni villatakin langat pääsivät peruspaidassa uusiokäyttöön. Ja kierrätysplussa poistaa tylsän toistajan miinukset, vai kuinka? Vaalean sinisen peruspaidan lankana on Lang Yarnsin Sol -puuvillalanka.

_149

Tarkimmat lukijat varmaan huomaavat, että osa neuleista on täysin blokkaamatta. Sen vaiheen ohitin tarkoituksella, en ainoastaan laiskuuttani. Blokkaan vain jos on pakko, sillä olen alkanut pitämään vasta neulotun villapaidan elävän röpelöstä pinnasta. Itse tehty ja sen huomaa.

Lupaan, että nämä ovat viimeiset peruspaidat, joita teen… pitkään aikaan. Sillä jämähtäjästäkin voi hyvin motivoinuneella riuhtaisulla saada uskaliaan kokeilijan. En usko tuohon vielä itsekään, mutta katsokaa nyt vaikka tätä:

_148

Kuulun niihin, jotka kavahtavat ajatuksesta neuloa minkäänlaista neulekuviota saati pitsitekniikkaa. Ja täällä sitä vaan neulotaan langankiertoja muina naisina.

Syksy saa tulla

_134

Täällä pitkästä aikaa! Katosin kesälomaksi lentokentille, eri aikavyöhykkeisiin ja toinen toistaan kauniinpiin kaupunkeihin – kerran jopa vuoren päälle tutisevin polvin puhaltelemaan. Hieno kesä, yksi parhaista. Kaiken nähdyn ja koetun jälkeen syksy ja oma koti tuntuvat juuri oikeilta asioilta. Ja oma suihku, jestas mikä upea vedenpaine. Sitä ei aina muista iloita.

_133

_136

Vaikka vauhti oli kesän aikana melkoinen, pysyivät langat ja puikot hyvin menossa mukana. If I’m sitting I’m knitting. Sain valmiiksi yhden neuletyön.

_135

Ja aloitin kolme uutta.

_137

Lisäksi ehdin tilata ja vastaanottaa kaksi neulekirjasta. Molemmissa on ainakin yksi ohje, jotka kuuluvat sarjaan pakko-tehdä-tänä-syksynä. Tai viimeistään talvella.

_138

Valmiista, keskeneräisistä ja tulevista neuletöistä lisää lähiaikoina! Ja ehkä muutama matkavinkki myös. Inspiroivaa syksyn alkua kaikille!

Elämäni ensimmäinen mekko

Kuulun niihin ihmisiin, jotka saavat pienen paniikkikohtauksen joka kerta, kun joku käskee katsomaan kameraan. Samaisesta syystä en liiemmin viljele omakuvia blogin puolella. Joskus DIY-tekele kuitenkin vaatii ihmismuotoja alleen ja blurrattu pää tuo liiaksi mieleen Alibi-lehden.

Tänään oli tuollainen hetki, sillä esittelyssä on naiset ja herrat, MEKKO! Elämäni ensimmäinen ihan itse alusta loppuun asti ompelemani mekko.

_124

Ohje mekkoon on Kirsi Etulan ja Sunna Valkeapää-Ikolan kirjasta Mekkotehdas aikuisille, jota on ehditty käsitellä jo monissa kässäblogeissa. Kuten moni muu, myös minä ihastuin Inger-mekkoon. Oma versioni on tosin jo aika kaukana ohjeen Ingeristä. Pidensin yläosaa ja hihoja, lyhensin alaosaa, vähensin rypytyksiä, lisäsin muotolaskokset rintojen alapuolelle ja lisäsin taskut sekä vuoren hameosaan.

_128

Hommaan meni yksi ilta aamuyhteen asti, noin satatuhatta tuhoutunutta aivosolua ja yksi hermopainetta tasaava Gin tonic. GT:n lisäksi mekon valmistumisesta voin kiittää ompelu-tukihenkilöäni, armasta isosiskoani, joka vastasi paniikkiviesteihin pitkäjänteisesti keskellä opettajien keväistä karonkkaa. Piirsipä jopa helmamuodon ja kauluksen alavaran mihin lie käsipaperiin ja lähetti kuvana selostusten kera, kun epätoivoinen ensikertalainen oli nakkaamassa kangasläjää energiajätteisiin. Ehkä seuraava ompeluprojekti on vähemmän dramaattinen.

blogiin mekko lähi

Aivan oikea mekko siitä tuli ja ihmisten ilmoillakin on päällä pidetty. Pienet kaavatraumat jäi jäljelle, mutta tarkoitus on selättää ne lähipäivinä haasteella nimeltä HAME. Tukihenkilölle ennakkovaroitus.

Sydämeni sykkii keltaiselle tweedille

Tänään esittelen teille jälleen uuden villatakin, koittakaa kestää. Tämänkertainen yksilö, keltainen tweednuttu, valmistui juhannuspäivänä. Juhlien jälkeisenä päivänä, hieman tärisevin käsin.

_105

Lankana käytin Debbie Bliss -merkin Donegal Luxury Tweed Aran -lankaa (90% wool, 10% angora), jota oli AIVAN UNELMA neuloa! Ehkä suosikkilankani tähän mennessä.

blogiin kelt villatakki

Uuden villatakin tein muokkamalla jo erittäin tutuksi tullutta Peruspaita jokaiselle -ohjetta Jonna Hietalan Kerällä -kirjasta. Olen tehnyt samasta ohjeesta aiemmin yhden neulepaidan ja tekeillä on vielä kaksi (!) lisää. Minkäs teet, ohjeen rento avoin kaula-aukko on juuri sellainen, mistä pidän. Lisäksi raglan-ohjetta on helppo varioida mieleisekseen.

_121

Tein neuletta ohjeen mukaisesti kaula-aukon yhdistämiseen asti. Sen sijaan, että olisin lisännyt kaula-aukkoon 10 silmukkaa, niinkuin ohjeessa, lisäsin 6 silmukkaa vaiheittain muutaman kierroksen aikana ja jätin yhdistämättä kaula-aukkoa paidaksi.  Lisäksi tein hihoihin ohjeesta poiketen koko matkan kavennuksia ja lisäsin neuleeseen lopuksi taskut ilman ohjetta. Taskut oli minulle ensimmäiset itsetehdyt ikinä, olen aika ylpeä niistä. Jätin villatakin blokkaamatta, sillä pidin neuleesta juuri sellaisenaan, hieman möhkyläisenä ja selvästi omin käsin tehtynä.

Sateisen aamun suklaapaja

Askartelijalle sadesää on täynnä mahdollisuuksia. Voi jatkaa neuletyötä, koluta pinterestistä uusia projekti-ideoita, tehdä kotitekoista kosmetiikkaa tai kokkailla vaikka raakasuklaata! Tänään ajattelin tehdä kaikkia edellä mainittuja, sillä nyt on loma! Aloitin suklaasta ja päätin jakaa ohjeen myös teille. Olkaapa hyvä!

_117

Raakasuklaa mansikkasattumilla

1 dl raakakaakaovoita
0,5 dl kookosöljyä
2 rkl hunajaa
0,5 dl raakakaakaojauhetta
0,5 dl tocoa eli riisilesejauhetta
0,5 tl vaniljajauhetta (itse käytin ekologista Bourbon -vaniljajauhetta)
0,5 tl Ceylonin kanelia (tavallinen kaneli käy myös)
ripaus suolaa
Pakastekuivattuja mansikoita/vadelmia (kokeile myös mulperinmarjoja ja muita kuivattuja hedelmiä tai marjoja)

Sulata kookosöljy ja raakakaakaovoi vesihauteessa. Makeuta seos hunajalla ja siivilöi mukaan kaakaojauhe ja toco. Lisää joukkoon vaniljajauhe, kaneli ja suola. Tarkista maku ja temperoi* suklaa halutessasi. Laita marjat muotin** pohjalle ja kaada suklaaseos sen päälle. Siirrä suklaa pakastimeen jähmettymään.

Avot, ja suklaa on valmis! NAM!

_116

* Temperointi parantaa suklaan kiderakennetta, jonka myötä aromit korostuvat, suklaa saa kiiltavän pinnan ja rakenne on napsahtava. Nosta n. 43 asteinen suklaaseos kulhossaan kylmään vesihauteeseen. Jäähdytä seos 27 asteeseen, sekoita samalla rauhallisesti. Siirrä suklaa-astia takaisin lämpimään vesihauteeseen ja nosta seoksen lämpötila 32 asteeseen.

** Muotin ei tarvitse olla varsinainen suklaamuotti, itse olen aikaisemmin käyttänyt muottina mm. pyöreää irtopohjakakkuvuokaa, jonka pohjalle olen laittanut leivinpaperia. Kuvan suklaalevymuotin ostin Chez Marius -keittiötarvikekaupasta.

Raakasuklaan ohje on muistaakseni alunperin Matleena Lahden kirjasta Raakasuklaata ja superruokaa.

Kyllä kannatti

Jos haluat takuuvarman neule-onnistumisen, tässä on vinkki sinulle:

Hyvä nainen (tai mies), ota ja tee Magnolia-villatakki!

_112

Huhtikuussa tein päiväretken Jyväskylän hurmaavaan lankakauppaan Titityyhyn. Harkittujen lankaostosten (kröhm) lomassa silmiini osui hyllyn päällä oleva vihreä villatakki. Kiikutin villatakin myyjän Tiinan luo ja kerroin haluavani tehdä juuri samanlaisen. Sain tietää, että malli oli Magnolia (joka löytyisi ihanan helposti Ravelrystä), koko L ja myyjä suositteli langaksi Berrocon Ultra Alpaca Finea. Lanka lähti mukaan Grapefruit Mix -värissä ja ohjeen latasin koneelleni vielä samana iltana. Kuinka täydellistä pakettiratkaisu-palvelua! Ei neulemallin etsimistä, sopivan paksuisen langan turhauttavaa valintaprosessia, ei mallipaloja eikä ensimmäisen puoliskon paniikkia mitähän-tästä-tulee. Lanka puikoille ja tikuttelemaan!

_110

Magnolia-villatakki oli helppotekoinen, se ei vaatinut juurikaan laskemista ja keskittymistä. Joten aivan täydellinen neuletyö tv-sarjojen katsomiseen (tuorein rakkaus HBO:n Happyish), kässä&viini-bakkanaaleihin kavereiden kanssa ja jos oikein villiksi heittäytyi, kokouksissa neulottavaksi (myönnettäköön hurja luonteeni, neulon jokaisessa kokouksessa).

_113 copy

Tein myös oman neuleeni koossa L ilman minkäänlaisia mittauksia. Intuitio tai liian kiire neulomaan, oli miten oli, ratkaisu oli juuri sopiva. Villatakista tuli sopivan rento ja viittamainen.

_111

Kun neule oli päätelty ja blokattu, pääsi se heti päälle. Ja päällä se on pysynyt siitä lähtien lähes päivittäin!

Magnoliasta, peruspaidasta ja ahneudesta uusiin projekteihin

Uhosin toukokuun alussa, että vauhdikkaasti käynnistynyt Magnolia-villatakkiprojektini olisi päätelty ja blokattu Helatorstaihin mennessä. Varmaan jo arvasittekin, että niin ei ihan käynyt. Syytettäköön neuletranssin aiheuttamaa hetkellistä suuruudenhulluutta. Mutta alaresorissa mennään jo!

_080
Magnoliaani en siis pääse teille vielä esittelemään, mutta jotain muuta kuitenkin. Nimittäin huhtikuussa valmistunutta Peruspaitaa jokaiselle, jonka tein Jonna Hietalan Kerällä-kirjan ohjeesta.

_078
_079
Peruspaita jokaiselle -ohje on helppo ja neuletyö nopeatekoinen suuren puikkokoon ansiosta. Käytin paitaan lankavarastoista löytyneet Alize Bordumin -pellavasekoitelangat, 4 rullaa, kaksinkertaisena neulottuna. Ja puikkoina tämän kevään suurta suosikkiani: vitosen pyöröpuikkoa. Ohjeesta poikkesin lisäämällä kaula-aukon ympärille lopussa kaksi kierrosta oikeaa ja yhden nurjaa.

_077
Peruspaidassa pidin eniten rennon suuresta kaula-aukosta ja nopeatekoisuudesta. Niinkin paljon, että olen sivumennen käynnistänyt jo KAKSI uutta projektia samalla ohjeella.

_076
Peruspaita nro 2 sai alkunsa bussimatkalla Jyväskylän Titityy-lankakauppaan, eli ajalla ENNEN Magnoliaa.

_075
Ja Peruspaita-ohjetta varioiva keltainen tweed-villatakki, jonka aloitin heikkona hetkenä KESKEN Magnolia-projektini. Syytän tästä salasuhteesta täysin uusia, Eiran langat -liikkeen -50% alesta löytämiäni viehkoja lankoja ja Magnolian pitkän suoran aiheuttamaa puudutusta. Kaipasin vaihtelua. Keltainen tweed piti minua suloisessa otteessaan muutaman illan, kunnes päätin, että nyt sai riittää hetken huuma! Niinpä palasin kiltisti takaisin Magnolian tuttuun syliin. Joskin alaresorin jälkeen ansaitsen ehkä hetkisen tweed-villatakin parissa, joohan? Toisaalta Eiran langoista pelastettu punainen tweed myös houkuttaisi uusiin seikkailuihin…